Ainahan se on mielessä.

LOMA LOMA LOMA LOMA <3 En usko, että olin ainut helpottunut, huojentunut ja onnellinen ihminen torstain verkkosivuseminaarin jälkeen. N. kaiken kouluajastamme vienyt verkkoviestinnän kurssi sai arvoisensa päätöksen (kiitos Timo ja Juha, emme koskaan unohda kaikkia korvaamattomia hetkiä viestinnän ja tietotekniikan parissa ) ja kauan odotettu syysloma alkoi.

Suomen kieli, ihmisen elämänkaari ja kasvatus, ihminen yhteisössään... Vau. Lukujärjestys on saanut aivan uusia ulottuvuuksia. Syysloman jälkeen ei varmasti ole aivan hirveää palata takaisin kouluun, koska siellä odottaa nyt jotain täysin uutta ja ihmeellistä. Jotain, joka voi oikeasti liittyä sosiaalityöhön. (Okei, ehkä verkkoviestintää on nyt haukuttu tarpeeksi. Oikeasti olen sitä mieltä, että oli kurssista hyötyäkin. Ei joka tyttö (eikä poikakaan) tiedä, mitä tarkoittaa iframe-rakenne. Olemme saaneet jotain, jolla päteä vaikkapa ensitreffeillä. )

Loma menee varmasti rentoutuessa, nukkuessa ja nauttiessa. Silti tavallaan myös odotan kouluun paluuta, juuri näiden uusien kurssien takia. On melko todennäköistä, että yhden kouluviikon jälkeen olen taas pää hajoamispisteessä ja lomaa vailla, mutta se on sen ajan murhe ja oma henkilökohtainen helvettini. Odotan myös innolla koko ryhmän läsnäoloa tunneilla, sillä kahdessa eri ryhmässä toimiminen aiheuttaa väistämättä tietynlaista kahtiajakoa.

Mutta nyt, rakas s158sn, toivotan antoisaa ja piristävää lomaa kaikille! 27.10 ollaan taas entistä ehompina koulun penkillä silmät kiinnostuksesta kiiluen ja motivaatio yhtä korkealla kuin tageilla html-tiedostossa ;)